Fiilistelyä

Pääsin mökiltä tallille alkuillasta jolloin aurinko vielä porotti täysillä ja lämpöä oli mittarissa kolmisenkymmentä astetta, totaalisen ällöttävää! Hain pojat laitumelta talliin ja vähän kieltämättä harmitti kun niitä oli seisotettu tuolla helteessä kokopäivä, vaikka eihän nuo hevoset tuolla viihdy ötököiden seurana. Itse aina tallityöntekijänä olen kaikki hevoset noukkinut puoliltapäivin sisälle, ettei niiden tarvitse portilla notkua loppupäivää odottamassa, että josko joku ne tulisi pelastamaan sieltä. Kuumuudesta johtuen pojat olivat sitten tietysti ihan hikisiä, joten ratsastukset jäivät taas väliin. Joten päivän ohjelmaksi jäi sitten viilentävä suihku kummallekin ja herkut kuppiin heinien lisukkeeksi.

Huomenna on Sohvin vuokrauspäivä ja minun olisi tarkoitus pitää aamulla estetuntia Pööpellä. Täytyy toivoa, ettei kahdeksan aikaan ole vielä tuskallisen kuuma. Onneksi nyt hiukan sataa. Ja huomenna pääsen VIHDOIN kiipeämään Treffin selkään pitkästä aikaa - ja kyllä tätä on odotettukin! Treffillä ratsastaminen on aina niin mukavaa vaikka se onkin huomattavasti vaikeampi ratsastettava kuin Pööpe. Se on vielä niin alkuvaiheessa ja ruosteessa, mutta pirun hieno se on silloin kuin se toimii - eli harvoin.

Se mukavuus tulee kai lähinnä siitä, että se on niin nöyrä ja kaikinpuolin reilu - toisin kuin Pööpe, jonka sisällä asustaa se pieni sika. Treffillä on nyt jotenkin loksahtanut palikat kohdalleen ja siitä on tullut aika rento ja nopea jalallekin. Suu on vielä aika herkkä, joten ratsastajalta vaaditaan hyvin kevyttä ja pehmeää kättä, mikä ei muuten aina ole ihan helppoa. Mutta onneksi meillä on aikaa opetella näitä juttuja.

Treffillä on myös mielettömän suuret ja aika hienotkin liikkeet joten niiden kanssa menee hetki, ennenkuin alkaa homma toimimaan. Vaikka löytyyhän Pööpeltäkin liikettä ihan mukavasti, niin on se silti jollain tapaa eriasia. Ehkä johtuen siitä, että Pööpellä on jo niin paljon voimaa (ja lihasta, hierojakin kehui sitä) toisin kuin Treffillä. Mutta täytyy ikävä kyllä myöntää, että sitten kun Treffi saa vähän massaa ja kuski oppii ratsastamaan, niin se pesee kyllä ihan sata - nolla Pööpen, niin hypätessä kuin kouluradallakin, on se sen verran hieno puskahevoseksi. Eikä vain omaan silmään, vaan on sitä muutkin kehuneet. Mutta onneksi Pööpe on äitin kullanmuru - eli siis superi ja paras (ainakin silloin kun se toimii).

Tässä juuri tein pieniä kisasuunnitelmia päässäni, saa nähdä toteutuuko. Pööpellä olisi tarkoitus syksyllä käydä muutama startti ottamassa koulupuolella, joko seura- tai aluekisoissa. Helppoa A'ta olen vähän kaavaillut, mutta nyt kun ei olla pitkään aikaan ratsastettu kangilla niin totutteluun ehkä menee taas hetki, kun Pööpe on niin mahdoton tuon suunsa kanssa aina uusilla kuolaimilla (jonkinmoinen kuolainmasennus näköjään). Joten voi olla, että mennään ensin katselemaan kisapaikkoja helpon B'n merkeissä, saa nyt nähdä. Treffin kanssa syyskausi on vielä ihan arvailuiden varassa, ehkäpä käydään muutamissa estekinkereissä hämmästelemässä jokin pikkuluokka. Treffihän hyppäisi vaikka kerrostaloja, mutta kuski on isoille radoille vielä liian hysteerinen pilotti.

Ensivuonna sitten ehkä Treffillä kenttääkin. Pööpellä ollaan harjoiteltu ojan ylitystä kohta vuosi ja nyt se menee viimeinkin yli mukisematta! Pööpestä ei kuitenkaan taida ihan kenttähevosta tulla vaikka se oliskin niin mukavan ketterä ja nopea. No, saa nähdä mitä syksy tuo tullessaan - saatika sitten kevätkausi!